Tänäänkin....

Mun oli pakko kysyä Veskulta, oliko Vladi häätänyt hänet pois jo vartin yli yhdeksän, kun en ollut nähnyt sitä. Kyllä se vaan oli tänäänkin käynyt, jo kolmantena aamuna peräkkäin. Ja mä sitten ajattelin, että on se kumma, kun Vladin täytyy aina olla puolta tuntia aikaisemmin, kun toiset ovat ihan normaaliajassa. Markkinavapaaehtoisena oli taas mukava häärätä, retkikohteemmekin on jo tiedossa, Bergvikiin ollaan menossa. Mä pääsen sinne jo toisena vuonna, kun vuonna 2007 jo oltiin siellä. Eikä se minua haittaa, kun kyseessä on kohtuullisen mukava paikka, oli se ainakin silloin, kun edellisen kerran kävin. Eipä se ole pahemmin muuttunut, hieno paikka!

Oli taas tänäänkin tää...

Vladi häätää Veskun tauolle jo varttia yli yhdeksän, toisena peräkkäisenä aamuna. Useampi kerta tuli Vladin kanssa kuljettua, koko varvi kotimäeltä Halikkoon, sen jälkeen viel runotunnille, kun kipeän jalan takia en uskaltanut lähteä kävellen. Hienoa oli, kyllä! Tänään oli sellainen tosi mukava päivä, en tiedä, miten olisi tullut näin hieno ilman Vladia!

Melkoinen päivä!

Meitä oli tosi vähän ranskan tunnilla, ihmettelin, että Anne viitsi pitää tuntia vain kolmelle ihmiselle! Aamulla olin kaupungilla, Vladi oli puoli tuntia aikaisemmin. Kun mä ehdin kotiin varttia vaille kymmenen vuorossa, Vladin ajosaldoon mahtui yksi Halikon kierros. Mä olin iloinen mahtavasta ranskan tunnista, siis ihan mieletön mahtavuus koko tunti. Pienikin ilo saa mielen korkealle, tänäänkin on ollu tosi hienoa!

Paloja katsomassa!

Kävin jo katsomassa, millaisia paloja ostan, zirkonisia ja vaikka minkälaisia löytyi tosi paljon. Miten paljon, en laskenut, mutta kyllä niitä paljon oli, mietin jo valmiiksi, minkälaisia ostaisin. Emalisia laitan niihin kohtiin, jotka jäävät kirjaimilta tyhjiksi, niitäkin tuli siinä sivussa vilkaistua. Tänään olen saanut hyvän fiiliksen, kaikki on ollu tosi hienosti kohdillaan. Päivä vaan ollu hieno, aurinko paistoi taas minullekin!

Voihan vitsi, mikä päivä!

Kyllä oli mahtavaa killutella uutta rannekorua ranteessa, mahtavaa oli olla koirien kanssa, tosin mua harmitti, kun en ollenkaan voinut mennä Vapun tahdissa, hän meni aika rivakasti, kun oltiin lenkillä. Hölkkävauhtia joutui  juostessa menemään, kun jalka oli sen verran kipeä. Oli kyllä sikäli hienoa, että koirat nauttivat, olivat iloisia, kun avain kävi ovessa. Ja tietysti myös me olimme iloisia, kun pääsimme koirien kanssa liikenteeseen. Lasagnea tuli tänään syötyä, pitkästä aikaa. Joten, aikast hieno päivä!

Lahjakoru kädessä parin ylimääräisen palan jälkeen

Lahjakoru on nyt kädessäni, täytyi käydä laittamassa siihen pari ylimääräistä palaa. Jouni neuvoi mua, miten saisin siitä hyvännäköisen, aionkin nyt tätä korua täyttäessäni käyttää neuvon hyväkseni. Oman nimeni aion laittaa, tyhjäksi jääviin väleihin laitan jotain harrastuksiini liittyvää. Olen niin iloinen siitä, kun noin hienon korun sain, mahtavaa!! Kirpputorilla oli mukavaa, kyllä mä sinne markkinalauantainakin menen, ei ole kahta kysymystäkään! Kun ei mulla ole muuta työpäivää kuin torstai, siinähän se menee!

Mukava perjantai

Olen ollut varsin kiireinen päivän aikana, olen kiitänyt kaupungille, olen toimittanut mitä moninaisimman  määrän asioita. Uskomatonta, miten valtaisa määrä asioita oli, mun piti hengähtää, no Luojan lykky, että onnistui koiruuksien kanssa. Jasharin ja Vladin kanssa oon kulkenu päivän aikana,  ihmettelen, miten Vladi jaksaa kuskata mua kolmeen kertaan päivän aikana, Jasharin ei tarvinnut kattoa mua kuin kertaalleen tän päivän aikana. Mahtavaa mulla oli, tänään!!

Uskomaton päivä tänäänkin!

Saara ja Jashar, kaikki viron kurssin oppilaskaverit, kyllä siinä oli hyvän päivän tekijöitä ihan tarpeeksi asti! Harvemmin törmää paikkurikuljettajiin vapaapäivänä, tää oli jo toinen kerta vajaan vuoden sisään, kun näin Vladin vapaapäivänä. Kyllä mulla on ollu aikamoinen päivä olla onnesta ymmyrskäisenä vielä tänään, ei uskokaan, kuinka mahtavaa onkaan olla yhtenä ainoana päivänä hyväntuulinen, se vaan on tuntunut niin hyvältä!

Onnesta ja ilosta ymmyrskäisenä koko päivä!

Onnesta ja ilosta on oltu ymmyrskäisenä koko päivä! Ei haittaa, vaikka Nixun ja Joken tytär syntyi jo tiistai-iltana, saman tempun olin itsekin syntyessäni tehnyt, siis tän, että tulen maailmaan kolme päivää etuajassa. Mieli on korkealla, siis niin mahtavaa, että uskaltauduin sanomaan: Päivä on mahtava, iloinen, onnellinen! Paikkurissakin olin onnesta ymmyrskäisenä!

Synttärin aatto

Tänään on sitte synttärin aatto, ensi yönä klo 02.05 olen 35-vuotias. Kuka olisi uskonut, että Salossa viettäisin suurimman osan aikuisiästäni, nyt elän sitte siinä kohdassa, että elän elämäni parasta aikaa. Iloisin mielin kohti syntymäpäivää, kiitos jo etukäteen ystävilleni!

Maanantaina

Alkoi taas uusi viikko omine kujeineen, valokuvaamisineen ja kaikkine muine iloisine juttuineen. Olin niin iloinen siitä, että koko viikonloppu meni mukavasti. Tänään pyörähdin Kaffemukissa, tuli lähdettyä puoli tuntia aikaisemmin, siinä kohdassa Vladi olikin! Ei siinä monta sanaa ehditty vaihtaa, mutta sitäkin iloisempi olin. Leirikuvia katsoessa tulee niin hyvä mieli, tuolla minäkin olin!

Lähetysleirikuvia

Kesä-Angelan rantasauna takkahuoneineen

Saaren puolelta

Angelniemen kirkko

    

Muutamia kuvia lauantain lähetysleiripäivästä, oli kyllä mukavaa olla mukana, nauttia, päästä lossilla. Siinä on 615 metrin pätkä Kokkilan ja Angelniemen välissä, se kuljetaan lossilla. Ja minä se vaan olin onnellinen!

Lossia odottamassa, tässä se on juuri laskemassa mantereen puoleiseen rantaan

 Kesä-Angelassa riitti kovasti touhuamista lasten kanssa, suurimman osan ajasta olin rantasaunan takkahuoneessa. Oli mukavaa, oli mahtavaa!

Lapset laulavat rantasaunalla

Lapset nauttivat olostaan, leiripäivän aikana päästiin saunaan. Sain houkuteltua Huovisen lähettiperheen vanhemmat lapset saunalle, mukavaa! Iloisia ilmeitä nähtiin!

Tosi mukava leiripäivä!

No, olihan se, ikinä en voi unohtaa tätä! Illalla leirimessu Angelniemen kirkossa, minä näen itseni taituroimassa vesisateen liukastamia ohjaamorappusia ylös, kuinka mikään voisi olla tämän hienompaa ja mahtavampaa! Ilpo häärää Angelniemen kirkon suntiona, häntä en ollut pieneen aikaan nähnyt, kun en ollut päässyt aikaisemmin Angelniemelle. Maisema on ihan yhtä mahtavaa kuin aina ennenkin, tosi upea fiilis tulee torninoven luoma seistessä ja kuvia ottaessa!

Mahtavaa, mukavaa tiedossa viikonlopulle!

Jotain, jota on odottanut kokonaisen viikon, nimittäin lauantain lähetysleiripäivä Halikon alueen leirikeskuksessa Angelniemellä. Toukokuussa en päässyt ollenkaan, mutta ihan hyvä näinkin. Syksylläkin Angelniemellä riittää touhua ja tekemistä, on vaan niin mahtavaa olla siellä just kesällä, syksylläkin menee. Hyvää fiilistä leiripäivään odottaen!

Lähtevät laivat

Ja aamulla viiden aikaan laivat on lähteneet, kadonneet taivaanrantaan on purjeet tummuneet. Ei saapuneet satamaan naiset lapsineen vilkuttamaan, syvällä uivaa laivaa ei jaksa kuljettaa tuuli muistoja mukanaan. On niin kaunis kappale, tää on Yön vuoden 2003 levyltä Rakkaus on lumivalkoinen. Kuulostaa vähän minulta, mutta en ole koskaan toivonut, että matka olisi viimeinen. Miten se olisi mahdollistakaan, varsinkaan, kun en ole toivonut mitään muuta kuin hyvää. Tässä ja nyt!

Iloisin mielin

Tänään olen iloinen, kun taas kerran kävin lukemassa Seijastiinan blogia. Kuvissa ollut Moona-kissa sai minut hyvälle mielelle, samoin Coco-koira. Minulle on sattunut paljon iloisia juttuja päivän aikana, vaikka satoi niin, että jouduin kiitämään Jasharin ja Vladin ohi tullessani sillankulmaan. Iloisia ihmisiä riitti myös runotunnille, ihan mukava näin!

Kiitos!

Mulla on ihan erityisen ihania blogien lukijoita, joista yksi täytyy mainita ihan erityisesti. Seijastiina, joka urakoi kahden oman bloginsa kanssa, jaksaa kiitettävästi näitä meikäläisenkin blogeja käydä kattomassa ja lukemassa. Varsinkin mieteblogissa on kiva käydä, siitä saa kummasti piristystä omiin juttuihin. Ihana ystäväni, kiitos, että jaksat lukea myös näitä mun ajatuksia ja tuntemuksia, niin mahtavaa se aina on!

On vain yksi, meidän Tepsi! Muuta mahtavaa

Aika on menny niin vauhdilla, mestaruusjuhlista ei voi olla ku vajaa puol vuotta tai jotai, nyt alkaa uus kausi. Seurakunta-alueemme lähetyskahvilan syyskausi on pyörähtänyt käyntiin, lähetysleirilauantaitakin jo odotellaan. Parisenkymmentä ihmistä on muistaakseni lähdössä, pienelläkin porukalala saa hyvän fiiliksen! Ja on mahtavaa!

Ruskavärejä

Vaahteran hehkua ruskaväreissä

Lähempänä pysäkkiä

Syksyn 2010 ensimmäiset ruskakuvat, toinen kuva otettu aurinkoisena syyspäivänä, toinen vähän sateisempana päivänä. Toista jouduin vähän lähentämään, mutta toisen sain hyvin, lauantaina linja-autoa odottaessani otin toisen vaahterasta, joka oli lähempänä pysäkkiä.

Iloista fiilistä

No, sitähän tähän päivään on mahtunut ihan yllin kyllin! Radio Novaa kuunnellessa on tässä kotona mennyt, kamera kulki uutteraan mukana. Tänään taas sama juttu, Jouni on tullut pikkusen ennen minua, on jo ehtinyt laittaa nimen vieraskirjaan. Outi ja Pasi ovat myös laittaneet nimensä, mä olen tänään neljäs. Iloisin mielin olen ollu koko päivän, miten mahtava ja hauska päivä on tänäänkin ollu!

Pihatapahtumastamme viime viikonvaihteelta

Pelimestarimme Marja ja David

Tikanheitto, Olli heittämässä

Kuvia taloyhtiömme pihatapahtumasta 5.9.2010, oli oikein kiva juttu, että talonväki oli yhdessä. Ja iloisin mielin, tuossa kohtaa oli tosi mukavaa olla yhdessä. Toinen pelimestareistamme, Marja, ei saanut ainoatakaan tikkaa tauluun, mutta pojat saivat kaikki! Yhdestä tikasta irtosi kärki!

Paikkurissa tänään

Ajattelen, miten mahtava päivä on tänäänkin ollut. Nojaan mietteissäni paikkurin ikkunaan, kotipysäkilläni Erkki heilauttaa kättään huikatessani kiitoksen kyydistä. Ja mä mietin taas kerran, olenko iloisimman linja-automatkustajan tittelin arvoinen. On niin monta muutakin kuljettajaa kuin vain paikkurikuljettajat, on iso joukko tilausajokuljettajia ja linjaliikenteen kuljettajia, pitää kysyä myös näiden mielipiteitä. Liu'uin koko matkan Halikkoon asti, siinäkin kohdassa ajattelin, että olen oikea onnentyttö saadessani kulkea mukavien kuljettajien kanssa!

Niin mahtavaa, niin hienoa!

Olen tässä ihmettelemässä, kuinka mukavaa oli aloittaa ranskan tuntia, aivan mielettömän mahtavaa! Hienoa nähdä ranskan kurssilaisia, joita ei ollut koko kesänä nähnyt, miten tää voi olla näin uskomattoman hauskaa! Ilmoittautumislomakkeen täyttämisen jälkeen pääsee iskemään kunnolla kiinni opiskeluun, sehän se juttu onkin! Soittaessani Annikalle musatoivomusta kerroin kahden uuden ihmisen aloittaneen ryhmässä, fiilis on mahtavaa, kyllä! Kaikki luokat piti käydä läpi, että löytää ne. Fiilis korkealla, elämä on.... Mahtavaa!

Maanantaina tehtyä

Ilmoittauduin Kesä-Angelan lähetysleiripäivään, reissasin kaksi kertaa Vladin kanssa, ei voinut enää olla mitään sen mahtavampaa! Olin varautunut siihen, että Vladi kysyisi, minne olen menossa, mutta ei hän sitä nyt ainakaan tehnyt. Paikkurilla kulkeminen on, mukavaa! Ja mukavien kuljettajien kanssa se on parempaa kuin osaa aavistaakaan!

Iloinen pihapäivä

Mukava oli viettää pihapäivää ystävien kanssa, pelimestarinamme toimi David, jonka opin tuntemaan nyt. Kroketissa en ollut kovin hyvä, mutta mölkky oli mukavaa, en ollut pelannut sitä pariin vuoteen. Saa nähdä, kuinka on nyt, pelaammeko mölkkyä lähetysleirillä, olisi ihan mukavaa, jos tekisimme sen. Mahtavaa suorastaan!

Kirpputorilla ja pihajuhlaa odottaen

Mea ja Rauno ovat ahkeroineet pihajuhlan valmisteluita, minä jo melkein unohdin tämän. Kirpputorilla Jounin kanssa jutellessani mietin, mitä ihmettä viikonlopun aikana vielä on, yks kaks muistin, että vitsi, Kallinrinteen pihajuhla on vielä. En edes ymmärtänyt, miten pihajuhla oli voinut unohtua, vaikka oli kutsun saanut!  Tänään pakkasin vähän pihajuhlaa varten, kamera täytyy ilman muuta olla, että kuvia saa. On tosi mahtavaa kun voin osallistua siihen, älyttömän mukavaa!

Vaatelias loppupäivä

En kyllä ikinä ole kokenut näin vaateliasta loppupäivää! Ei ainakaan äkkiä tule mieleen sellaista kuin tänään oli. Kyllähän siinä liikkui monenlaisia juttuja mielessä, mutta olen tyytyväinen kaikkeen, mitä loppupäivä piti sisällään. Kanttorimme Vesa-Matti oli mielestäni huippuhyvä, kyllä kanttorilla saa vähän paatostakin olla mukana. Laulaminen oli mukavaa, en osaa muuta sanoa, hyvän kanttorin säestyksellä on ilo laulaa. Kappelissakin kaikki osui kohdilleen, Marko-suntio antoi meille ohjeita kukkatervehdysten kanssa. Ja siinä päivä hurahti, kaikki hyvin!

Bussikortin kokeilua ja muuta mahtavaa päivästä tästä

Tänään piti käydä kokeilemassa, saisiko linja-autokortin ladattua viel linja-autossa, Anitta sanoi, ettei mitään hätää ole. Viel sen kanssa pääsee nelisen kuukautta, eli koko tää loppuvuosi, pikkusen myös ensi vuodesta. Joten ensi viikolla pääsen kulkemaan, tiedoksi kaikille upeille mahtaville linja-autonkuljettajille, kyllä tässä ensi viikon aikana siirtyillään pyörästä paikkuriin! Mahtavaa!

Syyspäivän aarrearkku

Iloinen aarrearkku täynnä kaikenlaista mukavaa, Vesku huomaa vaatteissani munkkisokeria, Vladi hymyilee ja puistaa päätään, taas on Kuirolla käyty!  Hoidin äidin asioita, mikä oli tosi iso apu hänelle, pudotin Kotilieden kilpailukortin postilaatikkoon ja puhelinlaskun pankkisiirtolaatikkoon, siis näin mahtavaa päivä on ollu! Kohta sitä mennään paikkurilla kulkemaan, sehän on sitte mahtavaa!