Perjantaina...

Kertailin torstain matsia, oli niin mukava Vladillekin kertoa. Mutta kaikkein mahtavinta oli, kun tapasin ystäväni Arjan, jota en ollut moniin vuosiin tavannut! Kertoi, että heillä on edelleen kettuterrieri, tällä kertaa Nogi-niminen sileäkarvainen narttu. Kyllä sitä olikin aika täpinöissä, kun näki ystävän, joka tuntee heti, vaikka on mennyt monta vuotta! Uskomatonta, että näin monen vuoden jälkeen muistimme toisemme! Mahtavaa!