sunnuntai, heinäkuuta 11, 2010

Siunakkompläiskis!

Trömperissä tuli käytyä, olihan se melkoinen voimainponnistus tällä kelillä! Mutta sitäkin mahtavampaa oli päästä perille! Sain tehdä oman käpylehmän ja tavata ystäviäni, tosi hienoa, kun monia en ollut nähnyt kuukausiin. Tarja tulee mua vastaan ja kysyy, olenko menossa Hajalaan ja mä vastaan, että sinnehän minä. Ja kuinka kuuma revanssilaisilla oli kansallispuvut päällä! Artolla ja kaikilla muillakin oli niin hiki, puhumattakaan, miten hikinen itse olin! Mahtava päivä ja hyvä fiilis!

1 kommentti:

  1. Kun ystäviä tapaa pitkän ajan jälkeen, on kuin aurinko alkaisi paistaa vaikka olisi pilvinen päivä, mutta nytpä tuo paistaa muutenkin.

    VastaaPoista